Vapaa ´26 lopputyönäyttely
SISÄLLYS
JOHDANTO: KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN
VAPAA TAIDEKOULU 90 VUOTTA 2025
1.3 TOIMIHENKILÖT, OPETTAJAT JA TILAT
2.1.1 MAALAUSLUOKKIEN OPETUKSEN PERUSRAKENNE
2.2 AVOIMET MAKSULLISET TAIDEKURSSIT
JOHDANTO: KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN
Vapaa Taidekoulu on yksityinen maalaustaiteen opettamiseen erikoistunut oppilaitos, joka on perustettu vuonna 1935. Koulua ylläpitää Vapaan Taidekoulun Kannatusyhdistys ry. Toimitilat ovat Helsingissä Kaapelitehtaalla. Taidemaalarin ammattiin valmistavan nelivuotisen koulutuksen lisäksi Vapaa Taidekoulu järjestää taideharrastustoimintaa yksilöille ja yhteisöille, järjestää taidenäyttelyitä ja taiteen myyntitapahtumia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa.
Koulun rehtorina toimi vuonna 2025 kuvataiteilija Elina Merenmies, apulaisrehtorina kuvataiteilija Hannaleena Heiska ja hallintojohtajana Meri Karppanen. Vapaa Taidekoulu työllisti toimintakaudella 22 taidemaalaria kurssimuotoisen opetuksen puitteissa sekä useita muita luennoitsijoina ja lopputyöohjaajina. Koulun hallinnossa työskenteli lisäksi kolme osa-aikaista toimihenkilöä, sekä palkkatuettuna helmikuusta kesäkuuhun ateljeeassistentti.
Suurin osa koulun toiminnan ja sen kehittämisen rahoituksesta vuonna 2025 saatiin yksityisiltä säätiöiltä: Louise ja Göran Ehrnroothin säätiöltä, Saastamoisen säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta. Taike ei myöntänyt tukea vuodelle 2025. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustus pysyi ennallaan, ja kansainvälistymistoimintaa rahoitti Euroopan unioni.
90-vuotisjuhlavuoden hankkeita rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Föreningen Konstsamfundet sekä Svenska litteratursällskapet i Finland. Lisäksi yhdistys hankki tuloja varsinaisen tarkoituksensa toteuttamiseksi lukukausimaksuin, omalla kaupallisella toiminnalla, erilaisilla sponsori- ja kumppanuussopimuksilla sekä harjoittamalla vuokraustoimintaa.
Yhdistyksen kokonaistuotot olivat 586 291,93 euroa. Tilikauden alijäämä oli 33 857,39 euroa.
Koulun 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ei saatu kokonaisuudessaan katettua haetuilla avustuksilla. Tilikaudella toteutettiin lisäksi merkittäviä kehittämistoimenpiteitä koulun viestinnässä ja hallinnossa, ja systemaattinen Erasmus+-toiminta käynnistettiin. Toimenpiteistä aiheutui pääosin kertaluonteisia sekä osin pysyviä lisäkuluja.
Elokuussa 2024 vahvistettua toimintasuunnitelmaa vuodelle 2025 toteutettiin suunnitellusti. Painopistealueiksi oli määritelty opetussuunnitelman kehitys, ansainta-järjestelmän uudelleen luominen, Vapaan Taidekoulun 90-vuotisjuhlavuosi, kansainvälistyminen ja pohjoismainen yhteistyö sekä viestinnän ja hallinnon kehitys.
VAPAA TAIDEKOULU 90 VUOTTA 2025
Vuonna 1935 perustettu Vapaa Taidekoulu juhli 90-vuotista toimintaansa näyttely- ja tapahtumakokonaisuudella, joka teki näkyväksi koulun merkityksen suomalaiselle kuvataiteelle ja erityisesti maalaustaiteen opetukselle.
Juhlavuoden keskeinen osa oli Vapaa 90 -näyttely HAM Helsingin taidemuseossa (25.4.2025–4.1.2026). Näyttely esitteli koulun historiaa ja pedagogista perinnettä eri vuosikymmeniltä sekä toi esiin sen vaikutuksen modernismin ja väriajattelun kehittymiseen Suomessa. Kokonaisuus tarkasteli koulua ennen kaikkea opetustraditiona: esillä oli eri sukupolvien opiskelijoiden ja opettajien teoksia, joiden kautta hahmottui Vapaan Taidekoulun keskeinen ajatus maalaamisesta havainnon, värin ja henkilökohtaisen ilmaisun välineenä. Näyttelyn kuratoivat Satu Metsola ja Timo Valjakka. Koko museon kävijämäärä näyttelyn aukioloaikana oli 94 200, mutta koska museolla ei ole erillisiä lippuja eri näyttelyihin, tarkkaa tietoa Vapaan Taidekoulun näyttelyn kävijämäärästä ei ole.
Näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja koulun historiasta ja pedagogiikasta. Vapaa Taidekoulu – Taidemaalauksen opetusta 90 vuotta on tietokirja, jonka kirjoittajat ovat arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa, taidehistorioitsija, dosentti Juha-Heikki Tihinen, kuraattori Satu Metsola sekä professorit Magnus Quaife ja Riikka Stewen, sekä Vapaan Taidekoulun rehtori, kuvataiteilija Elina Merenmies ja hallintojohtaja Meri Karppanen. Kirja julkaistiin yhteistyössä HAMin ja Kustannusosakeyhtiö Parvsin kanssa. Kirjan toimitti Pirkko Tuukkanen. Ulkoasun suunnitteli Dog Designin Ilona Ilottu. Kuvatoimittajat olivat Erkki Anttonen ja Virppi Sysilehto. Kirja oli Kauneimmat kirjat -kilpailun finalistina oppi- ja tietokirjojen sarjassa tammikuussa 2026.
Juhlavuoteen sisältyi myös muita yleisölle suunnattuja tapahtumia, kuten avoimien ovien päivä keväällä 2025 sekä luentosarja HAMissa syksyllä 2025. Opiskelijoiden nykyistä työskentelyä esiteltiin Vapaa ’25 -lopputyönäyttelyssä Kaapelitehtaalla toukokuussa. Marraskuussa järjestettiin alumnitapaaminen koululla.
Juhlavuoden täydentää maaliskuussa 2026 Bio Rexissä järjestettävä seminaari ja iltajuhla, jotka kokoavat yhteen taiteilijoita, tutkijoita ja yleisöä keskustelemaan maalaustaiteesta ja arkkitehtuurista.
Kokonaisuutena juhlavuosi toi esiin Vapaan Taidekoulun roolin vaihtoehtoisena taideopetuksen instituutiona sekä sen vaikutuksen useiden taiteilijasukupolvien koulutukseen ja suomalaisen maalaustaiteen kehitykseen.
1. KANNATUSYHDISTYS
Kannatusyhdistyksessä oli vuoden päättyessä 78 jäsentä. Vuonna 2025 liittyi 25 uutta jäsentä. Julkaisuluvan antaneiden jäsenten nimet ovat nähtävissä verkossa: Yhdistyksen jäsenluettelo.
1.2 HALLITUS
Vapaan Taidekoulun Kannatusyhdistys ry:n asioita hoitaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittava hallitus. Vuonna 2025 hallitus piti kahdeksan kokousta. Hallituksen jäsenet olivat Jyri Sarpaniemi (puheenjohtaja), Anna Brunow (varapuheenjohtaja, jäsen vuosikokoukseen 31.3.2025 saakka), Sophia Ehrnrooth, Mona Hoel (jäsen vuosikokouksesta alkaen), Max Mickelsson (jäsen vuosikokouksesta alkaen), Petr Rehor, Petri Saarikko (varapuheenjohtaja 28.4.2025 alkaen) ja Seppo Seitsalo.
Hallituksen kokouksissa kutsuttuina olivat lisäksi rehtori Elina Merenmies, apulaisrehtori Hannaleena Heiska ja hallintojohtaja Meri Karppanen (sihteeri) sekä oppilaskunnan puheenjohtaja, 28.9.2025 saakka Hanna Vuorenmaa ja 29.9.2025 alkaen Taina Hakala.
1.3 TOIMIHENKILÖT, OPETTAJAT JA TILAT
Rehtorina toimi vuonna 2025 Elina Merenmies ja apulaisrehtorina Hannaleena Heiska. Rehtorille määrätty työaika (800–1 000 h/v) oli toimikauden ajan jaettu rehtoreiden kesken siten, että Merenmiehen työaika oli 400–600 h vuodessa ja Heiskan 400 h vuodessa. Hallintojohtajana toimi Meri Karppanen täysiaikaisessa työsuhteessa.
Hallinnossa työskenteli lisäksi kolme toimihenkilöä 60 prosentin eli 22,5 viikkotyötunnin työajalla:
Tuottaja Virppi Sysilehto vastasi muun muassa kurssien tila- ja tarvikeasioista, koulun fyysisestä ympäristöstä sekä tarvikkeistosta, toimi näyttelyprojektien suunnittelun, toteutuksen ja projektinvetämisen parissa sekä näyttelyrakentamisen teknisenä johtajana, ja osallistui monipuolisesti koulun opetuksen ja hallinnon järjestämiseen. Sysilehto toimi myös koulun valokuvaajana ja koulun 90-vuotisjuhlakirjan toisena kuvatoimittajana; vastasi koulun tilojen vuokraustoiminnasta sekä räätälöityjen lyhytkurssien tuotannosta.
Viestintäkoordinaattori Jari Mustonen toteutti koulun ulkoista viestintää: tehtäviin kuului pääasiassa verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien sisällöntuotantoa, kielenkäännösten hallintaa sekä viestinnän kehityshankkeisiin osallistumista. Hän työskenteli verkkosivujen uudistushankkeessa hallintojohtajan työparina ja osallistui monin tavoin myös 90-vuotisjuhlavuoden kirjan tuotantoon. Lisäksi hän vastasi yhdistyksen järjestämien ilta- ja viikonloppukurssien hallinnosta.
Opintosihteeri Ilse Rossanderin tehtäviin kuuluivat opintoasioiden järjestäminen, sisäisen viestinnän tehtävät, opiskelijoiden päivittäisohjeistus sekä kaikki oppilashallinnon tehtävät. Lisäksi hän vastasi koulun kirjastosta sekä tuotemyynnin järjestämisestä, sekä osallistui monin tavoin koulun juhlavuoden ohjelman järjestämiseen.
Helmikuusta kesäkuuhun koululla työskenteli palkkatuettuna ateljeeassistenttina Quinn Mäkelä, jonka tehtäviin kuului työmestarin tehtäviä: puusepän töitä sekä opiskelijoiden avustamista ja ohjausta erilaisiin materiaaleihin ja rakentamiseen liittyvissä asioissa.
Koulun vastuuopettajina toimivat ensimmäisellä vuosikurssilla rehtorit Elina Merenmies, apulaisrehtori Hannaleena Heiska ja Eveliina Hämäläinen. Toisella vuosikurssilla vastuuopettajina toimivat Erno Enkenberg ja Tuomo Laakso. Kolmannen vuosikurssin vastuuopettajat olivat Aura Hakuri sekä Teemu Mäenpää (kevätlukukauden loppuun saakka) ja Erik Creutziger (syyslukukauden alusta lähtien). Neljännen vuosikurssin vastuuopettajina toimivat Elina Merenmies ja Hannaleena Heiska.
Muina kurssiopettajina toimivat Jussi Goman, Siiri Haarla, Karoliina Hellberg, Antti Narmala, Inka Nieminen, Leena Nio, Pilvi Ojala, Tiina Pyykkinen, Stiina Saaristo, Päivi Sirén, Malla Tallgren, Anni Terävä, Juha-Heikki Tihinen, Pauliina Turakka Purhonen ja Aki Turunen.
Lopputyöohjaajina IV vuosikurssin opiskelijoille toimivat Aura Hakuri, Karoliina Hellberg, Lasse Juuti, Jukka Korkeila, Elina Merenmies, Teemu Mäenpää, Antti Oikarinen, Eeva Peura, Kristo Saarikoski, Mari Sunna, Aki Turunen ja Pauliina Turakka Purhonen.
Valintakurssin 2025 opetuksesta ja opiskelijavalinnoista vastasivat Elina Merenmies, Hannaleena Heiska, Eveliina Hämäläinen ja Erik Creutziger.
Ensimmäiseltä vuosikurssilta toiselle siirtyvien opiskelijoiden valintaan osallistuivat Elina Merenmies, Hannaleena Heiska, Eveliina Hämäläinen, Tuomo Laakso ja vierailevana valitsijana Kari Vehosalo.
Ilta- ja viikonloppukursseilla opettivat Markku Arantila, Tuomo Laakso, Juha Menna, Antti Narmala ja Ilkka Sariola.
Alkusyksyn 2025 luennot järjestettiin yleisölle avoimina HAM Helsingin taidemuseossa. Sarjassa luennoivat Jurriaan Benschop, Joel Slotte, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen ja Anna Tuori. Muut luennoitsijat vuonna 2025 olivat Milla Aska, Aura Hakuri, Hannaleena Heiska, Meri Karppanen, Altti Kuusamo, Veera Lizé, Teemu Mäki, Leena Nio, Kati Pelkonen, Joel Slotte, Malla Tallgren ja Kari Vehosalo. Lisäksi valmistuvat taidemaalarit pitivät kukin yhden luennon.
Taidehistoriaa opetti kevätlukukaudella Ville Hakanen ja syyslukukaudella Janika Aho.
Toiminta jatkui samoissa tiloissa Kiinteistö Oy Kaapelitalon vuokralaisena. Vapaalla Taidekoululla on Kaapelitehtaalla lähes 1000 m²: viisi ateljeeluokkaa, aula, toimisto ja käytävägalleria Vaaga.
Yhdistyksen omistama ateljeehuoneisto Purotiellä oli vuokrattuna yksityishenkilölle. Kaapelitehtaalta vuokrattiin lopputyönäyttelypaikaksi Kaapelitehtaan Puristamo. Syksyllä solmittiin vuokrasopimus pienestä toimistohuoneesta Vallilassa sijaitsevassa taiteilijaryhmän ateljeessa. Huone on hallinnon käytettävissä hiljaisuutta ja rauhaa vaativien tehtävien hoitamiseen.
2. VARSINAINEN TOIMINTA
Vapaa Taidekoulu tarjoaa nelivuotisia taidemaalarin ammattiin valmistavia täysiaikaisia opintoja; järjestää taideharrastustoimintaa yksilöille ja yhteisöille; järjestää taidenäyttelyitä ja taiteen myyntitapahtumia sekä harjoittaa julkaisu- ja vuokraustoimintaa.
2.1 TAIDEMAALARIKOULUTUS
Taidemaalarikoulutukseen valitaan opiskelijat vuosittain järjestettävällä valintakurssilla. Valintakurssi pidettiin 19.–23.5.2023 Kaapelitehtaan ja Lapinlahden puiston ympäristöissä, tukikohtana koulun tilat. Valintakurssille osallistui 59 hakijaa.
Hakijoista 24 valittiin aloittamaan opinnot ensimmäisellä vuosikurssilla syksyllä 2025. Taidemaalarin ammattiopintoja suorittamaan valittiin ensimmäisen vuoden eli taidemaalauksen valmistavien opintojen päätyttyä 14 opiskelijaa. Koulusta valmistui keväällä 12 taidemaalaria.
Maalauksen opetusohjelma on nelivuotinen. Ensimmäisen opintovuoden hyväksytyt opinnot ovat edellytyksenä jatkopaikkaan seuraaville vuosikursseille. Viimeinen opintovuosi muodostuu pääosin itsenäisestä työskentelystä ja valmentautumisesta lopputyönäyttelyyn lopputyönohjaajien tuella.
Maalausluokkien perusohjelmaa täydensivät tiettyyn teemaan keskittyvät lyhytkurssit vierailevien opettajien johdolla, viikoittainen croquis- tai mallipiirustus, luennot, seminaarit, galleria-, museo- ja ateljeevierailut sekä näyttelyiden järjestäminen.
Rehtori Elina Merenmies toimii yhdistyksen taiteellisena johtajana ja vastaa opetussuunnitelman suunnittelusta ja kehityksestä. Vuonna 2025 Vapaan Taidekoulun opetusohjelmaan sisältyi entistä enemmän maalauksen oppimista tukevia muiden taidemuotojen lyhytkursseja mm. kuvanveiston alalta. Omasta työstä sekä muiden taiteesta kirjoittamisen ja puhumisen opetusta jatkettiin.
Taiteilijana toimimisen käytäntöjä koskevat opintosisällöt koottiin uudeksi luentosarjaksi, joka sisältyy pakollisina opintoina II, III ja IV vuosikursseille.
Kansainvälistä toimintaa lisättiin. Yhteishanke islantilaisen taidekoulun kanssa päättyi, ja hankkeen pohjalta rakennetaan tulevaisuudessa uusia kansainvälisiä verkostoja.
Opiskelijoiden liikkuvuuteen ja verkostoitumiseen panostusta jatkettiin: intensiivisen ateljeeopetuksen ohella järjestettiin opintoretkiä sekä museo-, galleria- ja ateljeevierailuja.
2.1.1 MAALAUSLUOKKIEN OPETUKSEN PERUSRAKENNE
Ensimmäisellä vuosikurssilla perehdytään kuvallisen ajattelun perusteisiin. Maalaustaiteen perusasioita opiskellaan havainnon pohjalta ja perehdytään öljyvärimaalauksen tekniikoihin ja materiaaleihin.
Toisella vuosikurssilla syvennetään öljyvärimaalauksen materiaaliopin tuntemusta ja perehdytään myös maalaustaiteen muihin tekniikoihin, kuten vesiväri- ja temperamaalaukseen. Tavoitteena on materiaalitajun parantaminen ja oman ilmaisun kehittäminen.
Kolmannen vuosikurssin päätavoite on kannustaa opiskelijaa omaehtoiseen tekemiseen ja auttaa häntä löytämään oma käsialansa sekä syvennetään osaamista taidemaalarina toimimisen käytännöissä.
Neljännellä vuosikurssilla opiskelijat työskentelevät itsenäisesti ja omista lähtökohdistaan. Valmistuvat taidemaalarit saavat valita itse lopputyövuoden ohjaajiksi taiteilijoita tai muita alan asiantuntijoita. Osana lopputyöprosessia pidetään seminaarikeskustelujen sarja opiskelijoiden taiteesta. Prosessiin sisältyy lisäksi luennon pitäminen ja kirjallinen osio. Seminaarien kokonaisuudesta vastaa apulaisrehtori Hannaleena Heiska.
Lopputyövuosi huipentuu yhteisnäyttelyn järjestämiseen. Opiskelijat osallistuvat koko näyttelynjärjestämisen projektiin monin tavoin aina tilasuunnittelusta, rakentamisesta ja ripustuksesta avajaisjärjestelyihin sekä viestinnän ja markkinoinnin toteutukseen.
OPINTOMATKAT JA EKSKURSIOT
Tammikuussa koulun kaikki vuosikurssit tekivät päiväretken Turkuun, jossa he tutustuivat rehtori Elina Merenmiehen näyttelyyn Kaikki näkyy Turun Taidemuseossa, sekä Turun tuomiokirkkoon.
Tammikuun lopulla ensimmäinen ja toinen vuosikurssi olivat Pietarsaaressa kahden päivän opintoretkellä. Kohteessa tutustuttiin kumppanikoulu Noviaan sekä Vapaan Taidekoulun opettajien näyttelyyn Jotkin asiat vaativat aikaa – Somligt kräver tid.
Marraskuussa tehtiin koko koulun päiväretki Tampereelle, missä tutustuttiin Pauliina Turakka Purhosen näyttelyyn Eläville ja kuolleille, ja muihin taidenäyttelyihin.
Joulukuussa toteutui ensimmäinen opiskelijoiden ryhmäliikkuvuus akkreditoituna Erasmus+-organisaationa, kun neljäs vuosikurssi vieraili Italian Perugiassa, Assisissa ja Spoletossa viikon mittaisella matkalla. Mukana olivat rehtori Elina Merenmies, opintosihteeri Ilse Rossander sekä taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen, joka opettaa Vapaassa Taidekoulussa.
2.1.2 AMMATTIIN OPISKELEVAT
Taidemaalarin ammattiin valmistui IV vuosikurssilta 12 oppilasta: Moona Aho, Eino Aitamurto, Albert Eronen, Vappu Holma, Pinja Kanon, Alex Keyriläinen, Marika Maijala, Eevi Oittinen, Maria Rasinkangas, Aaron Sirainen, Aino Suikkanen ja Mirja Väyrynen.
Maalauksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat valitaan yksiviikkoiselta maisemamaalauskurssilta. Valintakurssilta valittiin 24 henkeä aloittamaan opintonsa I vuosikurssilla lukuvuonna 2025–2026. Lukuvuoden 2024–2025 ensimmäisen vuosikurssin 24 oppilaasta valittiin 14 opiskelemaan toiselle vuosikurssille.
Syksyllä 2025 kolmannella vuosikurssilla opiskeli 11 opiskelijaa ja neljännellä vuosikurssilla 13 opiskelijaa.
2.2 AVOIMET MAKSULLISET TAIDEKURSSIT
Toimintakaudella pidettiin neljä elävän mallin iltapiirustuskurssia ja kaksi akvarelli-iltakurssia, yksi elävän mallin öljymaalauksen viikonloppukurssi sekä ikonimaalauksen viikonloppukurssi, yhteensä kahdeksan toteutusta ja 64 opetuskertaa, joiden kesto vaihteli kolmesta tunnista kahdeksaan. Osallistujia oli 101.
2.3 NÄYTTELYTOIMINTA
VAPAA 90 HAM HELSINGIN TAIDEMUSEOSSA
Koulun 90-vuotisjuhlanäyttely pidettiin HAM Helsingin Taidemuseossa 25.04.2025–04.01.2026. Näyttely esitteli koulun 90-vuotista historiaa ja sen merkitystä suomalaisen maalaustaiteen ja modernismin kehityksessä.
LOPPUTYÖNÄYTTELY VAPAA ’25
Lopputyönäyttely Vapaa ’25 pidettiin Kaapelitehtaan Puristamossa 3.–18.5.2025. Avajaisvieraita oli arviolta 700. Näyttelyssä vieraili kahden ja puolen viikon aikana n. 2 000 henkeä.
Anita Snellmanin säätiö myönsi neljälle valmistuvalle opiskelijalle 2 000 euron apurahan kullekin. Apurahan saajat olivat Pinja Kanon, Marika Maijala, Eevi Oittinen ja Maria Rasinkangas.
GALLERIA VAAGA
Koulun Galleria Vaagassa Kaapelitehtaalla järjestettiin vuoden 2025 aikana 14 yksityis- ja ryhmänäyttelyä. Galleria Vaaga on ilmaiseksi ja vapaasti opiskelijoiden käytössä, eikä sen näyttelyitä kuratoida. Teosmyynneistä ei peritä provisiota. Koulun oma galleria on monelle ensimmäinen kokemus näyttelyn järjestämisestä, missä se tarjoaa hyvää harjoitusta.
Opiskelijat paitsi suunnittelevat ja toteuttavat näyttelyn ripustuksen itsenäisesti, he oppivat myös näyttelyn viestintään, markkinointiin, teoskuvaukseen, hinnoitteluun sekä avajaisjärjestelyihin liittyviä käytäntöjä jo ennen lopputyövuotta.
VAPAAN TAIDEKOULUN MYYNTINÄYTTELY
7.–16.3.2025 järjestettiin perinteinen kevään myyntinäyttely Vaagassa. Opiskelijat myivät teoksiaan omaan lukuunsa yhteensä lähes 20 000 eurolla.
VAPAAN TAIDEKOULUN KEVÄTSALONKI
Vapaan Taidekoulun ensimmäiseltä vuosikurssilta valmistuvien opiskelijoiden kevätnäyttely pidettiin Vaagassa 23.5. – 12.6.2025.
TAITEIDEN YÖ
Galleria Vaagassa järjestettiin opiskelijoiden toteuttama tapahtuma Taiteiden yönä eli osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa. HÄMÄRÄ II-taidenäyttely pidettiin 12.–17.08.2025 ja Taiteiden yönä 14.8. sen yhteydessä oli myös työpajoja sekä esityksiä.
JOULUMYYJÄISET
Galleria Vaagassa järjestettiin kaikkien vuosikurssien yhteiset joulumyyjäiset 3.–7.12.2025. Tapahtumasta myytiin teoksia yli 9 000 eurolla.
KÄRÄJÄOIKEUDEN KUUKAUDEN MAALAUS
Helsingin käräjäoikeuden aulassa on kuukausittain vaihtuva koulun opiskelijan teos.
VAPAAN TAIDEKOULUN KUUKAUDEN MAALAUS
Vapaassa Taidekoulussa järjestetään opiskelijoiden kesken kuukausittainen Kuukauden maalaus -äänestys. Valittu maalaus on nähtävillä koulun aulassa ja siitä tehdään pienimuotoinen uutinen verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Opiskelijat pitävät tapaa hyvänä ja opettavaisena – joillekin se on ensi askel omien töiden asettamisessa muiden katsottavaksi ja arvioitavaksi.
2.4 JULKAISUTOIMINTA
Vapaa Taidekoulu – Taidemaalauksen opetusta 90 vuotta | Fria Konstskolan – Måleriundervisning i 90 år | Free Art School – Teaching Painting for 90 Years -tietokirja julkaistiin juhlanäyttelyn avajaisten yhteydessä huhtikuussa. Kirjassa on 208 sivua.
Niin ikään huhtikuussa julkaistiin 88-sivuinen, kolmikielinen lopputyönäyttelykatalogi Vapaa ’25. Visuaalisen ilmeen suunnitteli graafikko Pekka Toivonen. Esseen kirjoitti Hannaleena Heiska ja taiteilijoiden esittelyt Helen Korpak. Valokuvaajat olivat Virppi Sysilehto ja Aaron Sirainen sekä Felix Bardy.
2.5 KANSAINVÄLISYYS
Vapaa Taidekoulu käynnisti toimintavuonna 2025 uuden strategiansa mukaisen kansainvälistymiskokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa maalaustaiteen opetuksen jatkuvuutta sekä parantaa opiskelijoiden ja alumnien valmiuksia kansainväliseen toimintaan. Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä keinona turvata koulun ainutlaatuisen, maalaustaiteeseen keskittyvän koulutusohjelman asema ja lisätä suomalaisen maalaustaiteen näkyvyyttä euroopanlaajuisesti.
Yksi kansainvälistymisen painopisteistä on pohjoismainen yhteistyö. Yhteyksiä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden taidemaalauskenttään vahvistetaan muun muassa vuosittaisella opintomatkalla sekä painottamalla pohjoismaisia vierailijoita opetuksessa ja suunnitellussa residenssitoiminnassa. Samalla kehitetään kotimaisten kieliryhmien välistä vuorovaikutusta ja vahvistetaan ruotsin kielen asemaa koulun toiminnassa.
Kansainvälistymistoimet kytkeytyvät kiinteästi koulun opetukseen ja jatkuvat myös tulevina toimintavuosina osana pitkän aikavälin kehittämistyötä.
ERASMUS+-HANKE ISLANTILAISKOULUN KANSSA 2023–2025
Vapaalle Taidekoululle ja islantilaiselle Reykjavík School of Visual Arts -koululle myönnettiin Euroopan komission Erasmus+ -avustusta hankkeeseen European Network of Independent Fine Art Schools – Pilot Project between Finland and Iceland vuonna 2023. Suurin osa hankkeesta toteutettiin vuonna 2024 ja se päättyi vuonna 2025.
Keväällä 2025 rehtori Elina Merenmies vieraili Oslossa Einar Granum Kunstfagskolessa yhdessä reykjavikiläiskoulun maalaustaiteen johtajan Jon B.K. Ransun kanssa. Oslolaiskoulun kanssa suunnitellaan yhteistyötä. Hankkeen päätteeksi Vapaa Taidekoulu ja Myndlistaskólinn í Reykjavík solmivat aiesopimuksen eurooppalaisten maalaustaidekoulujen verkoston luomiseksi.
ERASMUS+-HANKE 2025–2026 AKKREDITOITUNA ORGANISAATIONA
Joulukuussa 2024 Vapaalle Taidekoululle myönnettiin Erasmus+ -akkreditointi ohjelmakaudelle 2021–2027. Akkreditointi mahdollistaa suunnitelmallisen ja strategisen kansainvälisen liikkuvuuden ja on osoitus organisaation sitoutumisesta Erasmus+ -ohjelman laatustandardeihin. Käytännössä se mahdollistaa säännöllisen vuosittaisen rahoituksen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuteen ja siten pitkäjänteisen kansainvälistymistyön.
Opiskelijoille avautuu mahdollisuus opintomatkoihin ja mahdollisesti myös vaihtojaksoihin, ja vastaavasti ulkomaisia opettajia ja luennoitsijoita voidaan kutsua pitämään kursseja tai luentoja koululla. Opetushenkilöstö voi vierailla eurooppalaisissa taidekouluissa opettamassa tai tutustumassa toimintaan, ja myös hallinnon henkilöstöllä on mahdollisuus Erasmus+-liikkuvuuksiin.
Vuonna 2025 rahoituksella toteutettiin neljännen vuosikurssin Italian-matka ja toteutettiin yksi kutsutun asiantuntijan, Jurriaan Benschopin, vierailu Vapaaseen Taidekouluun.
90-VUOTISJUHLAJULKAISUN LEVITYS RUOTSISSA
Osana kansainvälistymisstrategiaa ja erityisesti Ruotsin-yhteyksien vahvistamiseksi toteutettiin loppuvuonna 2025 hanke, jossa vajaa 100 kpl 90-vuotisjuhlajulkaisua lähetettiin lahjana ruotsalaisille taideorganisaatioille: taidekouluihin, museoihin, taidehalleihin, gallerioihin, taidekirjakauppoihin ja -kirjastoihin, sekä kuvataiteen parissa työskenteleviin instituutteihin, säätiöihin, järjestöihin ja liittoihin.
Hanke oli ensimmäinen askel koulun tunnettuuden kasvattamiseksi Ruotsissa. Yhteydenpitoa kirjan vastaanottaneisiin organisaatioihin jatketaan, ja kohteet toimivat perustana uuden säännöllisen ryhmäliikkuvuuden ohjelmasuunnittelussa. Vuodesta 2026 alkaen tekee toinen vuosikurssi keväisin matkan Ruotsiin tai muuhun Pohjoismaahan.
KANSAINVÄLISET KURAATTORIT VAPAASSA TAIDEKOULUSSA
Erasmus+-rahoituksen turvin kutsuttiin hollantilaissyntyinen kuraattori Jurriaan Benschop vierailemaan Vapaassa Taidekoulussa lokakuussa 2025. Hän tapasi opiskelijoita kahdenvälisissä ateljeevierailuissa sekä piti luennon koulun luentosarjassa HAM taidemuseossa.
FUTUARTSin perustaja, kuraattori, tohtori Aura Seikkula toi Vapaaseen Taidekouluun noin 30 sveitsiläistä kuraattoria tutustumiskierrokselle elokuussa 2025. Koulun toimintaa ryhmälle esitteli Ilse Rossander.
2.6 AÏDA ALLIMAN -AVUSTUS
Sveitsiläinen Vermeeriana-säätiö on myöntänyt vuosittain 20 000 Sveitsin frangin eli noin 20 000 euron suuruisen avustuksen yhdelle Vapaasta Taidekoulusta valmistuneelle taiteilijalle. Vuonna 2025 avustus jaettiin kymmenennen ja viimeisen kerran. Palkinnon sai Raana Lehtinen, joka on valmistunut Vapaasta Taidekoulusta vuonna 2019.
Vermeeriana-säätiö teki koululle 10 000 euron lahjoituksen vuoden 2025 lopulla. Varat suunnitellaan käytettävän Aïda Alliman -palkittujen kymmenen taiteilijan ryhmänäyttelyn järjestämiseen. Taiteilijat ovat palkinnon myöntämisjärjestyksessä Aino Salmi, Susanna Vuorio, Verna Joki, Pauli Tapola, Enoch Bergsten, Inkeri Halme, Camilla Mihkelsoo, Erik Creutziger, Noora Kaunisto ja Raana Lehtinen.
3. TOIMINNAN RAHOITUS
Vuosi 2025 oli ensimmäinen vuosi, jolloin koululle ei myönnetty Taiken avustusta, joka oli toiminut sen keskeisenä rahoituslähteenä vuosikymmenten ajan. Hallinto on usean vuoden ajan valmistellut rahoituspohjan uudistamista turvatakseen laadukkaan maalausopetuksen jatkuvuuden.
Vapaan Taidekoulun kannatusyhdistys ry linjasi vuonna 2021 rahoitusmallin uudistamisesta. Tavoitteena on vahvistaa koulun omia kaupallisia toimintoja, lisätä yksityistä rahoitusta sekä syventää yhteistyötä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Siirtymävaiheessa koulun ydintehtävä – korkeatasoinen taidemaalauksen ammattiopetus – ei saa vaarantua.
Samanaikaisesti on kehitetty koulun viestintää ja vaikuttavuutta, jotta uudet toimintamallit, tuotteet ja laajentunut tarjonta tavoittavat aiempaa laajemmat kohderyhmät.
Ansaintajärjestelmän uudistaminen jatkui vuonna 2025. Työssä on tunnistettu uusia kohderyhmiä, kehitetty niille suunnattuja koulutus- ja palvelukokonaisuuksia sekä vahvistettu koulutuksen saavutettavuutta Suomen muuttuva väestörakenne huomioiden. Samalla on panostettu näyttely- ja julkaisutoimintaan.
Koululla on vahvat laadulliset edellytykset laajentaa toimintaansa ja vaikuttavuuttaan. Tavoitteena on turvata eurooppalaisittain harvinainen ja Suomessa ainutlaatuinen taidemaalaukseen keskittynyt ammattiopetus sekä tuoda koulun osaaminen yhä laajempien kohderyhmien ulottuville.
Ansaintajärjestelmän uudistamisen läpileikkaavina teemoina ovat:
- elinikäinen oppiminen ja uusien kohderyhmien tavoittaminen
- verkostojen vahvistaminen, erityisesti pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö
- toiminnan omavaraisuuden ja taloudellisen ennustettavuuden vahvistaminen.
Hallitusti laajeneva toiminta, kumppanuuksien syventyminen ja tulonlähteiden monipuolistaminen rakentavat koululle vakaampaa ja pitkäjänteisempää taloudellista perustaa.
JULKINEN TUKI
Toimintakaudella 2025 Vapaan Taidekoulun julkisen tuen osuus koostui Helsingin kaupungin myöntämästä 43 000 euron toiminta-avustuksesta sekä 7 225 euron työllistämiskorvauksista, joita saatiin niin ikään Helsingin kaupungilta. Kansainvälistymiskokonaisuuden vuodelle 2025 jaksotettu Euroopan unionin tuki oli 28 400 euroa.
AVUSTUKSET SÄÄTIÖILTÄ
Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö myönsi Vapaalle Taidekoululle 50 000 euroa Vapaan Taidekoulun toiminnan ylläpitämiseen ja maalaustaiteen näkyvyyden edistämiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Saastamoisen säätiö myönsi 100 000 euroa yhdistyksen tulorakenteen uudelleenluomiseksi koulun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Suomen Kulttuurirahasto myönsi 100 000 euroa tulevaisuuden suunnitteluun ja koulun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Niilo Helanderin säätiön vuonna 2024 myöntämän 50 000 euron avustuksesta oli 15 000 euroa osoitettu vuodelle 2025. Avustus myönnettiin ansaintajärjestelmän luomiseksi.
Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2024 myöntämästä 50 000 euron avustuksesta 90-vuotisjuhlavuoden julkaisun tuotantoon oli vuodelle 2025 osoitettu 15 000 €. Föreningen Konstsamfundet r.f. myönsi 2 000 euroa 90-vuotisjuhlajulkaisun painokuluihin. Svenska litteratursällskapet myönsi 1 300 euroa 90-vuotisjuhlajulkaisun käännöksiin. Suomalais-ruotsalainen Kulttuurirahasto Fonden myönsi 5 000 euroa 90-vuotisjuhlajulkaisun levitykseen Ruotsissa.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 25 000 euroa taidemaalausseminaarin ja iltajuhlan järjestämiseen, ja vuoden 2025 osuus siitä on 12 500 €.
4. VIESTINTÄ & VAIKUTTAMINEN
Vuonna 2025 jatkettiin määrätietoista työtä koulun tunnettuuden ja vetovoiman edistämiseksi myös viestinnän keinoin, ja erityisesti ulkoista viestintää kohennettiin. Koulun verkkosivut uudistettiin ja otettiin käyttöön säännöllinen uutiskirje jäsenille ja sidosryhmille. Viestinnän kolmikielisyyteen panostettiin. Koulun johto teki aktiivista sidosryhmätyötä.
ULKOINEN VIESTINTÄ
Koulun uusien verkkosivujen ilmeen suunnitteli taiteilija, graafikko Jaakko Pietiläinen. Sivut toteutti Kaapelitehtaalla toimiva Sivustotehdas Drupal-järjestelmään. Vapaataidekoulu.fi on nyt responsiivinen, saavutettava ja suurelta osin kolmikielinen, ja se palvelee eri kohderyhmiä.
Verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana useita kymmeniä sisältöjä koulun toiminnasta: opiskelijatarinoita, opettajien ja alumnien esittelyjä sekä uutisia ajankohtaisista tapahtumista, kuten näyttelyistä ja Erasmus+-toiminnasta.
Mailchimp-ohjelmalla tehty uutiskirje julkaistaan noin kerran kuussa. Joulukuussa käynnistetyllä uutiskirjeellä on noin 450 tilaajaa.
Instagramissa Vapaalla Taidekoululla on 5 500 seuraajaa ja Facebookissa 3 300. LinkedInissä Vapaa Taidekoulu on kerännyt noin 550 seuraajaa.
Huhtikuussa Yle uutiset julkaisi jutun Vapaan Taidekoulun rahoituksesta ja erityisesti Taiken tuen päättymisen vaikutuksista. Juttuun haastateltiin rehtori Elina Merenmiestä.
HAM Helsingin taidemuseon juhlanäyttelyä sekä Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyä suositeltiin Helsingin Sanomien näyttelysuosituksissa.
SISÄINEN VIESTINTÄ
Koulun sisäinen viestintä on tehostunut erityisesti opintosihteerin tehtävän myötä. Säännölliset rehtorin kyselytunnit ja opintosihteerin perjantai-infot ja viikkokirjeet pitävät opiskelijat entistä paremmin ajan tasalla. Myös uudella verkkosivulla on Opiskelijalle-osio, joka helpottaa arjen viestintää.
Koulussa panostetaan joka päivä hyvään yhteishenkeen ja toimivaan vuorovaikutukseen, jonka myötä palautteen vastaanottaminen ja antaminen ovat jatkuvassa käytössä olevia työvälineitä toiminnan laadun parantamiseksi. Kursseista, matkoista ja koulun toiminnasta kerätään säännöllisesti anonyymiä opiskelijapalautetta.
SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ TAIDEKENTÄLLÄ
Elina Merenmies on Ars Fennican hallituksen jäsen ohjelmakauden 2023–2026 ajan. Vuosina 2009–2016 hän on toiminut säätiön palkintoehdokkaiden valitsijaraadissa ja ollut itse palkintoehdokkaana vuonna 2007.
Kesäkuussa Merenmies oli kutsuttuna puhujana brittiläisen Freelands Foundationin Alternative Models of Art Education -seminaarissa, jossa hän esitteli Vapaata Taidekoulua ja sen pedagogiikkaa.
Marraskuussa Elina Merenmies oli kutsuttuna Suomen Kulttuurirahaston Kulttuurinpuolustuskurssille, jossa hän toimi alustajana yritysten yhteiskuntavastuun teemasta. Kulttuurinpuolustuskursseille kutsutaan yhteiskunnallisia vaikuttajia saman pöydän ääreen puhumaan kulttuurista, elinvoimasta ja yhteiskunnasta.
Hannaleena Heiska toimi vuonna 2025 ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan, kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen sekä kansanedustaja Jenni Pitkon kuvataidekummina. Kuvasto koordinoi yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa kansanedustajien Kuvataidekummit-toimintaa, jonka tavoitteena on tehdä kuvataidealaa ja -taiteilijoiden ammattia päättäjille tutummaksi.
Heiska oli toimintavuonna myös Suomen Taideyhdistyksen hallituksen varsinainen jäsen sekä palkinto- ja apurahatoimikunnan puheenjohtaja.
Meri Karppanen oli jäsenenä Sivistysala ry Sivistan taide- ja kulttuuriverkoston kulttuuri- ja luovien alojen työryhmässä, jonka kokoontumisissa muotoiltiin alojen hallitusohjelmatavoitteet sekä edunvalvonnan linjaukset tulevalle hallituskaudelle 2027 alkaen.
Vapaan Taidekoulun toimintaa tukivat vuonna 2025:
